Askel kerrallaan kohti pienempää hiilijalanjälkeä
Me Kivrassa kysyimme kesällä suomalaisilta kuluttajilta yhteistyössä Iskelmä Radion kanssa, millaisia ilmastotekoja me kuluttajat olemme alkaneet arjessa tekemään puhtaamman luonnon ja ilmaston hyväksi. Vastausten ja ideoiden määrä yllätti meidät positiivisesti. Keinoja kantaa oma kortemme kekoon ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on paljon, sekä suuria että pieniä. Vaihtoehtoja valita ilmastolle positiivisia vaihtoehtoja on yllättävän paljon.
Suomen valtio on määrittänyt oman ilmastoneutraaliustavoitteensa Suomelle. Tavoittelemme valtiotasolla tilaa, jossa tuotamme kansana enemmän hyvää ilmastolle kuin kulutamme, vuoteen 2035 mennessä. Suomalaisen kuluttajan hiilijalanjälki on vuodessa noin 10 tonnia CO2e päästöjä, mikä on tuplasti muihin Euroopan maihin verrattuna. Toki sääolosuhteet ja välimatkat ovat meillä Suomessa myös eriluokkaa, mutta silti.
Euroopan Unioni tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Eli pitkä matka on vielä edessä, ennen kuin voimme todeta, että tuotamme hiilidioksidipäästöjä ilmakehään korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Hiilinieluja ovat esimerkiksi elinvoimaiset iäkkäät metsät ja valtamerien ekosysteemit. Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki maailman kasvihuonepäästöt on kyettävä ottamaan talteen.
Kovien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää meiltä kuluttajilta pieniä muutoksia ostokäyttäytymiseen ja vastuullisuutta arjen valinnoissa ja toiminnoissa. Ympäristöystävällisten valintojen tekeminen ei kuitenkaan vaadi kurjuuden lisäämistä arkeemme tai luopumista arjen luksuksesta.
Mitä arjessa voi tehdä ilmaston hyväksi?
Kysyimme kesäkuussa 2021 Iskelmä Radion kuuntelijoilta, mitä he tekevät omassa arjessaan ilmaston hyväksi. Saimme seuraavanlaisia vastauksia:
Sari, Laura ja Sirpa kertoivat kulkevansa julkisilla kulkuvälineillä, lajittelevansa roskat ja välttävänsä ylimääräistä shoppailua. Vanhojen tavaroiden tuunaamista uudelleen käyttöön, ruokaostosten suunnittelua etukäteen ja niiden pakkaamista kangaskasseihin muovipussien sijasta vinkkaa sen sijaan Jyri ja Heini. Digilehtien lukemista, aurinkoenergian hyödyntämistä, lyhyitä suihkuja ja paperipostin vähentämistä pohti myös moni ilmastoteko vinkeissään. Vinkkejä jaettiin ja peukutettiin kymmeniä Iskelmän somessa vain muutaman päivän aikana. Kesäisenä ja hyvin ajankohtaisena vinkkinä jaettiin perhospuistojen perustaminen pihapiiriin. Voiko olla kesäisempää ilmastotekoa kuin ihastella niittykukkien loistoa pihamaalla, katsoa perhosten ja mehiläisten lentoa ja nauttia samalla kesästä.
Pienten ilmastotekojen vinkkilistalta huokuu vahva tahto tehdä hyvää, ilman yleisesti vallitsevaa ilmastoahdistusta. Ei tarvitse kiristellä hampaita tai tuntea syyllisyyttä omasta kuluttamisesta. Nautitaan kesästä ja tehdään pieniä arjen ympäristötekoja joka päivä. Yhdessä saamme aikaiseksi suurimman vaikuttavuuden.
Aurinkoista ja vastuullista kesää toivottaen
Maija Leivo
Kirjoittaja on pienten ekotekojen puolesta liputtaja, lapsiperhearjesta ja mokkeilystä Lopella nauttiva, digipostipalvelu Kivran vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaava johtaja.
Artikkelin kansikuva: Unsplash / Tapio Haaja
