Kivran perustaja Stefan Krook pohjaa businessideansa vastuulliseen sijoittamiseen ja ilmastovastuullisiin arvoihin
Kuudesluokkalainen Stefan Krook kiersi ovelta ovelle myymässä leivoksia luokkaretkeä varten. Kukaan ei ostanut suurta 30 herkun pakkausta. Niinpä Krook muutti myyntitaktiikkaansa ja jakoi isot pakkaukset pienempiin eriin. Koko varasto kävi kaupaksi hetkessä.
Samalla tavalla syntyi lähes 30 vuotta myöhemmin digitaalinen postilaatikko ja asiointipalvelu Kivra.
”Kookospalloja myydessäni kuuntelin, mitä ihmiset oikeasti tarvitsivat ja sopeuduin siihen. Kivran kanssa kävi samoin – idea oli yksinkertainen. Palvelu huomioi aidosti ihmisten erilaiset elämäntilanteet tavalla, jota muut eivät ole tulleet ajatelleeksi”, Stefan Krook kertoo.
Kivralla yritykset lähettävät asiakkailleen erilaisia dokumentteja ja laskuja digitaalisesti ja käyttäjät voivat maksaa ja arkistoida ne turvallisesti ja helposti. Asioinnin yhteen paikkaan kokoavassa Kivrassa tiivistyy Krookin toive tehdä hyvää sekä ihmisille että ympäristölle, mutta ajatuksen kypsyminen toteutusvaiheeseen vei häneltä vuosia.
Toimitusjohtaja opiskelija-asunnossa
Vuonna 2000 Stefan Krook oli sekä 27-vuotias opiskelija että toimitusjohtaja. Internet oli uusinta uutta, ja hänen perustamansa IT- ja telekommunikaatioyritys Glocalnet listautui pörssiin. Krook kuitenkin jätti tehtävänsä yhtiön johdossa viiden vuoden rupeaman jälkeen kirjoittaakseen maisterintutkielmansa loppuun.
“Olen lahjakas vain yhdessä asiassa: yrittäjyydessä. Mutta liiketoiminnan tarkoitus on tuottaa rahaa, ja se tuntuu tyhjältä.”
Menestynyt liikemies asui yhä opiskelija-asunnossa ja ajoi pyörällä, joka oli liian huonokuntoinen kelvatakseen varkaille. Raha ei ollut Krookille kaiken toiminnan tarkoitus ja päämäärä. Alle 30-vuotias yrittäjä tarvitsi aikaa pohtia kokemaansa ja selvittää, mitä hän haluaa tulevaisuudelta.
”Viivästynyt graduprosessi, puolikas viinilasi ja kirja Dalai Laman aatteista johtivat oivallukseen: jos valjastaa erityisosaamisensa hyväntekoon, omilla teoilla voi vaikuttaa. Olen lahjakas vain yhdessä asiassa: yrittäjyydessä. Mutta liiketoiminnan tarkoitus on tuottaa rahaa, ja se tuntuu tyhjältä”, Krook kertoo.
”Järjestöt, kuten ’Lääkärit ilman rajoja’, edustavat minulle maailman hyväntekijöitä. En kuitenkaan ole tarpeeksi käytännöllinen kenttätyöhön. Kuinka siis hyödyntää yrittäjyyttä hyvän tekemiseen?”
Syntyi GoodCause-säätiö, johon kuuluvien yritysten osinkotulot lahjoitetaan eri hyväntekeväisyyskohteisiin ympäri maailmaa. Tähän päivään saakka säätiö on jakanut lahjoituksina yhteensä noin seitsemän miljoonaa euroa.
Hassusta ajatuksesta Ruotsin huipulle
Digitaalinen postilaatikko oli aluksi heitto, joka nousi ohimennen esiin monessa keskustelussa. Sähköposti oli jo olemassa, joten Stefan Krook ei ajatellut asiaa sen enempää. Sitten hänelle selvisi, miten valtavasti Ruotsissa lähetettiin muovi-ikkunallista kirjepostia joka päivä sähköpostista huolimatta.
”Se on resurssien tuhlausta! Käytämme puuta kirjekuoriin, kun luonnonmateriaalilla on järkevämpääkin käyttöä. Kuljetamme kirjeitä ympäriinsä, vaikka saman sisällön siirto digitaalisesti palvelee paremmin sekä lähettäjää, vastaanottajaa että ympäristöä. Kirjeposti ei ole maailman suurin ongelma, mutta me olemme muurahaisia isossa maailmassa. Jos jokainen kantaa kortensa samaan kekoon, voimme vaikuttaa ympäristöön.”
Voisiko digitaalinen postilaatikko toimia? Ideaan uskominen vaati rohkeutta. Monilla muilla aloilla oli mahdollista katsoa esimerkkiä edeltäjistä, mutta Kivraa vastaavaa palvelua ei ollut olemassa. Työ oli jatkuvaa innovointia. Vauhtiin pääseminen edellytti luottamusta sekä yrityksiltä että yksittäisiltä käyttäjiltä.
“Rakennamme tasapuolista digitaalista ympäristöä, jossa avoimuus, läpinäkyvyys ja yhteistyö ovat avainasemassa.”
Vuonna 2015 Kivraan liitettiin palvelu, jonka kautta kulkevat viranomaisten viestit ja asiakirjat esimerkiksi Ruotsin verovirastosta, yhtiövirasto Bolagsverketistä ja eläkeasioista vastaavasta Pensionsmyndighetenistä. Kolme vuotta myöhemmin Kivra saavutti oman ennätyksensä, kun yhden vuorokauden aikana 37 000 uutta käyttäjää rekisteröityi palveluun.
”Yli 37 000 yritystä lähettää digipostia Kivran kautta ja palvelua käyttää 4 miljoonaa ihmistä, eli 40 prosenttia Ruotsin väestöstä.”
Happy-happy -mallilla parempaa palvelua
Ruotsi ja Suomi ovat monessa asiassa toistensa kaltaisia, ja moni suuryritys toimii molemmissa maissa. Nyt myös Kivra tulee Suomeen. Stefan Krook korostaa, että suomalainen Kivra on räätälöity täysin suomalaisten tarpeisiin – palvelu ei ole suora kopio ruotsalaisesta. Suomessa yhtiön pääomistajia ovat Telia Company, Resurs Bank ja Kivra AB.
”Lähettäjiksi voivat ryhtyä kaikenlaiset suomalaisyritykset toimialasta ja kilpailuasetelmista riippumatta. Kyse on ihmisten arjen helpottamisesta, ei uusien asiakkaiden hankinnasta yrityksille tai asiakkaiden viemisestä muilta. Rakennamme tasapuolista digitaalista ympäristöä, jossa avoimuus, läpinäkyvyys ja yhteistyö ovat avainasemassa.”
Kivran kaltaisessa ekosysteemissä on paljon sidosryhmiä, joiden tarpeet voivat olla hyvinkin erilaisia. Käyttäjä voi olla teini tai seniori, joku vannoo iPhonen nimeen ja toisella ei ole älypuhelinta lainkaan. Krookin mielestä yksi syy Kivran menestykseen on ymmärrys siitä, mikä on eri asiakkaille tärkeää. Tiimityö luo vastauksia ongelmiin, joita kukaan ei voi ratkaista yksin.
”Kun erilaisia asiakasryhmiä on näin monta, tasapäistäminen ei ole aina paras palvelumuoto. Kuunteleminen ja sopeutuminen ovat kaiken ytimessä. Kuvitellaan esimerkiksi kurpitsan jakamista: yksi tarvitsee sisustan kurpitsakeittoa varten, toinen haluaa kuoresta kurpitsalyhdyn. Puolittaminen antaisi molemmille yhtä suuren osan, mutta ei kummallekaan sitä, mitä he oikeasti haluavat ja tarvitsevat. Puhumme happy-happy -mallista, kun kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä ratkaisuun”, Krook kertoo.
Perustana vaikuttavuussijoittaminen
Kahdeksan vuoden jälkeenkään Kivra ei tuota voittoa. Se ei haittaa Stefan Krookia, sillä hän tarkastelee yrityksen menestystä toisenlaisella mittarilla: vaikuttavuussijoittamisessa tavoitellaan erityisesti mitattavissa olevaa yhteistä hyvää. Siinä missä GoodCause-säätiö vaikuttaa lahjoittamalla voittonsa, Kivra vaikuttaa liiketoimintamallillaan.
”Kun saamme uuden yrityksen työskentelemään kanssamme, se tarkoittaa lisää Kivran käyttäjiä. Mitä useamman paperilaskun korvaamme digitaalisella viestillä, sitä vähemmän arvokkaita resursseja kuluu.”
Krookin tausta yrittäjänä ja hyväntekijänä tunnetaan Ruotsissa. Hänen lisäkseen Kivra AB:n omistajia ovat H&M-konsernin toimitusjohtaja Karl-Johan Persson sekä Wallenberg-säätiöt.
”On yleisessä tiedossa, että teemme tätä rakentaaksemme yhteiskunnalle parempaa perustaa, emme vain tavoitellaksemme voittoa. Jokainen Kivran askel yrityksenä on samalla askel kohti parempaa maailmaa.”
Hyvän tekeminen dna:ssa
Kivra oli Stefan Krookille aluksi vain hassu idea, mutta siitä kehittyi toimiva ja tarpeellinen palvelu. Nyt sarjayrittäjää kutkuttaa jo moni uusi mahdollisuus. Yrityksille ja kuluttajille palvelun käyttöönotto on yksi helpoimmista ilmastoteoista. Perustaja kuitenkin toivoo, että Kivrasta tulee vielä koko kansan käyttämä neutraali ja luotettava viestintäalusta, kokonainen infrastruktuuri.
”Tulevaisuudessa yhä useamman yrityksen toiminta saisi tähdätä liiketoiminnan tehostamisen lisäksi siihen, että etsisimme mahdollisuuksia tehdä samalla hyvää. Eikä tämän tarvitsisi olla vain voittojen jakamista tai hyväntekeväsyyttä. Toivon, että Kivra voisi olla edelläkävijä sellaisessa.”
Stefan Krook
- Syntymävuosi: 1972
- Asuu: Ruotsissa puolison ja neljän tyttärensä kanssa
- Ura: Valmistunut ekonomiksi Tukholman kauppakorkeakoulusta. Perusti ensimmäisen yrityksensä, pörssilistatun telekommunikaatioyritys Glocalnetin 24-vuotiaana. Perusti myös tuottonsa hyväntekeväisyyteen lahjoittavan GoodCause-säätiön ja toimii yhä säätiön hallituksen jäsenenä. Digitaalisen postilaatikon ja asiointipalvelu Kivran perustaja.
