Tutkimus: Digitalisaatio kuntajohtajien painopistealueiden kärjessä, ilmasto ei – vain murto-osa linkittää digi- ja ilmastostrategian toisiinsa
Mitkä ovat suomalaisten kaupunkien ja kuntien tärkeimpiä painopistealueita juuri nyt, kun koronaepidemia on vähitellen hellittämässä ja edessä siintää sote-uudistus? Palvelut, elinvoiman kehittäminen, talous ja digitalisaatio. Näin vastasi sata kuntajohtajaa sadasta eri Suomen kaupungista ja kunnasta digipostipalvelu Kivran Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa*.
Kun kuntajohtajia pyydettiin arvioimaan kahdeksan eri kehittämiskohteen tärkeyttä, kunnan vetovoima ja talouden tasapaino nousivat kirkkaasti kärkeen kunnan asukasluvusta riippumatta. Sen sijaan suhtautumisessa negatiivisten ilmastovaikutusten pienentämiseen on suuria eroja: yli 50 000 asukkaan kaupungeissa se oli kehittämiskohteiden kärkikolmikossa mutta 20 000–50 000 asukkaan kunnissa sijalla seitsemän ja alle 20 000 asukkaan kunnissa listan viimeisenä.
Tutkimukseen osallistuneista sadasta kunnasta 32:lla on ilmastostrategia ja 25:ssa on asetettu tavoitevuosi hiilineutraaliuden saavuttamiselle. Keskiarvoisesti nämä kunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta vuonna 2032, eli kolme vuotta ennen valtion asettamaa tavoitetta hiilineutraalista Suomesta.
“Tutkimus paljastaa hyvin sen, että isot kaupungit ovat pieniä kuntia paremmin oivaltaneet ilmastonmuutoksen hillinnän ja digitalisaation yhteyden tulevaisuuden kuntien ja kaupunkien menestystekijöinä. Toisaalta näiden kahden asian yhdistäminen juuri pienemmissä kunnissa olisi uusien taloudellisten haasteiden edessä entistäkin tärkeämpää, ja siksi myös selvä kehittämiskohde koko yhteiskunnalle“, sanoo Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja ja professori Jyri Seppälä.
Vihreän digitalisaation tuomat mahdollisuudet vielä edessäpäin
Kunnilla, joilla on ilmastostrategia, 21:ssä ilmastostrategiaan sisältyi digitalisaatioasteen kasvattaminen kuntalaisten asioinnissa. Kymmenellä kaupungilla tai kunnalla ilmastostrategia ja digistrategia ovat yhteydessä toisiinsa.
”Digitalisaation hyötyjä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ei selvästi vielä ole monessa kunnassa systemaattisesti pohdittu. Vihreässä digitalisaatiossa onkin paljon potentiaalia ilmastotoimenpiteiden vauhdittamiseksi kuntatasolla tulevina vuosina”, digipostipalvelu Kivran toimitusjohtaja Ilari Abdeen sanoo.
Digitalisaatiolla tavoitellaan laatua, saavutettavuutta ja kustannustehokkuutta
Digitalisaation suurimpina hyötyinä kuntajohtajat näkevät palveluiden laadun ja saavutettavuuden parantumisen, kustannustehokkuuden ja nopeuden. Mutta vaikka digitalisaatio on korkealla kuntajohtajien agendalla, vain 22:lla tutkimukseen osallistuneella kunnalla on digistrategia.
”Korona-aikana onnistuneesti otetut digiloikat selittävät varmasti digitalisaation korkeaa sijoitusta kuntajohtajien prioriteeteissa – aika ja maaperä ovat nyt otollisia digitaalisten palveluiden edistämiselle. Lisäksi kuntien on yksinkertaisesti pakko toimia: ihmiset ovat tottuneet tasokkaisiin kaupallisiin digipalveluihin, joten on luonnollista, että he odottavat samanlaista asiointikokemusta myös kotikunniltaan”, Ilari Abdeen toteaa.
Arvosanaksi omille digipalveluilleen tutkimuksen kaupungit ja kunnat antoivat 7,46 asteikolla 4–10. Yli 50 000 asukkaan kaupunkeja edustaneet vastaajat arvioivat digitaaliset palvelunsa arvosanan 8,43 arvoisiksi, kun taas alle 20 000 asukkaan kuntien tulos oli 7,37.
Yhteistyö ja nopeasti hyödynnettävät tekniset ratkaisut vauhdittavat digitalisaatiota tehokkaimmin
Sadan kuntajohtajan mukaan eniten digitalisaatiota vauhdittaisivat tekniset ratkaisut, jotka eivät vaadi suuria investointeja. Suurimmiksi esteiksi digitalisaation etenemiselle vastaajat nostivat puolestaan järjestelmien ja digi-infrastruktuurin hajanaisuuden sekä henkilö- ja taloudellisten resurssien puutteen.
”On selvää, että yksinään kunnat eivät pysty kaikkia digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntämään, ja siksi Suomessa tarvittaisiin entistä enemmän yhdessä tekemisen malleja tällekin alueelle. Onneksi tutkimuksemme kertoo, että kunnissa ollaan avoimia kumppanuuksille ja valmiille toimintamalleille. Mahdollisimman yhdenmukaiset, käyttäjäystävälliset ja saavutettavat julkiset palvelut ovat nimittäin kaikkien suomalaisten etu”, Ilari Abdeen sanoo.
*Digitalisaation ja ilmastotavoitteiden rooli kuntien kehittämisessä -tutkimuksen teki Taloustutkimus digipostipalvelu Kivra Oy:n toimeksiannosta. Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse sataa kuntajohtajaa (kaupungin- ja kunnanjohtajia, ympäristöjohtajia, tietohallintojohtajia, hallintojohtajia ja talousjohtajia) sadasta eri manner-Suomen kunnasta ja kaupungista. Tutkimuksen aineisto kerättiin 12.4–11.5.2021.
Lisätietoja:
Ilari Abdeen, toimitusjohtaja, Kivra Oy
ilari.abdeen@kivra.fi
puh. 040 519 7678
Jyri Seppälä, professori, johtaja, Suomen ympäristökeskus SYKE, kulutuksen ja tuotannon keskus
jyri.seppala@syke.fi
puh. 040 740 1708
Artikkelin kuva: Unsplash / Juho Luomala
