Ilman kumppaneita kunnat eivät pärjää. Lapinjärven Tiina Heikka ja Kuopion Arto Holopainen

Yhteistyö, tiukkeneva talous ja pieni pakko ovat kaikki hyviä digitalisaation vauhdittajia. Ilman kumppaneita kunnat eivät pärjää, sanovat Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka ja Kuopion innovaatiopäällikkö Arto Holopainen kuntien digitalisaatioon pureutuvassa juttusarjassamme.

Miltä Suomen kuntien ja kaupunkien digitalisaatiotilanne tällä hetkellä näyttää?

Tiina Heikka: ”Olemme Lapinjärvellä aika hyvässä tilanteessa. Kaikki perusasiat toimivat jo ennen koronaa digitaalisesti – olimme tehneet digiloikan jo aiemmin. Voimme pyörittää hallintoa tarvittaessa täysin etänä: esimerkiksi esityslistojen tekeminen, päätösten hyväksyminen, sähköiset allekirjoitukset ja laskujen käsittely toimivat täysin digitaalisesti. En ole itsekään käynyt korona-aikana kunnanvirastolla kuin muutaman kerran. Myös etäopetuksessa oli käytännöt jo valmiina. Kattava valokuituverkosto on joka kylässä, ja lapsilla on esikoulusta alkaen oma päätelaite. Meillä on opetuksen digitalisaatiosta hyvä käytännön esimerkki jo muutaman vuoden takaa, kun järjestimme 500 kilometrin päähän Kannuksen kaupungin Eskolaan opetusta virtuaalisin etäyhteyksin.

Jos huomaamme, että jonkin asian voi tehdä fiksummin digitaalisesti ja se on myös taloudellisesti järkevää, toteutamme sen nopeasti. Samalla meillä on periaate, että tehtäviä ei digitalisoida vain osittain. Kun siirryimme sähköiseen kokoushallintaan, muutos koski kaikkia – kenellekään ei lähetetä enää esityslistoja paperilla.” 

Arto Holopainen: ”Kuopiossa digitalisaatio on tunnistettu yhdeksi läpileikkaavaksi teemaksi strategiassamme. Kaksi muuta läpileikkaavaa teemaa ovat kumppanuus ja kansainvälisyys. Tarkastelemme näitä kolmea kaikessa tekemisessämme. 

Digitalisaatiossa haluamme olla edelläkävijänä varsinkin Pohjois-Savossa ja koko Itä-Suomen alueella. Se tarkoittaa, että viemme kehitystä konkreettisesti eteenpäin monella tasolla. Kuopion kaupunki on perustanut kaupunkitasoisen digitaalisten palvelujen johtoryhmän, jonka tavoitteena on edistää digitalisaatiota kaupungin eri toiminnoissa. Kehitys ei tapahdu itsestään, vaan meidän on itse tehtävä työtä sen eteen.”

Millä keinoin digitalisaatio nousisi tärkeämpään rooliin kuntien päätöksenteossa ja prioriteeteissa?

Arto Holopainen: ”Lievä pakko näyttää nopeuttavan digitalisaatiota huomattavasti, kuten olemme korona-aikana huomanneet. Kehitystä hidastaa kunnan laaja toimiala: kokonaisuus on hyvin monisyinen ja jokainen muutos vaikuttaa moneen suuntaan. Jos halutaan ottaa esimerkiksi digitaalinen etävastaanotto käyttöön, on selvitettävä tarkkaan, mitä muita asioita pitää muuttaa, jotta se onnistuu.”

Tiina Heikka: ”Yhteistyötä pitää kehittää enemmän yli kuntarajojen. Esimerkiksi opetuksen järjestämisessä ei pitäisi olla enää välimatkalla ja kuntarajoilla merkitystä, kuten osoitimme tuossa Eskolan koulun hankkeessa. Tiukkeneva kuntatalous edistää osaltaan digitalisaatiota, koska se pakottaa miettimään uusia ratkaisuja. Toivon silti, ettei kehittämistä jätetä vain hankerahoituksen varaan. Valtion pitää kohdentaa rahoitusta kuntien jatkuvaan digitalisaatioon, jotta kunnat saisivat perusasiat kuntoon.”

Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka, Kuopion innovaatiopäällikkö Arto Holopainen
Mikä merkitys ulkopuolisilla palveluntarjoajilla on kuntien digitalisoitumisessa?

Tiina Heikka: ”Pienessä kunnassa ulkopuolisilla palveluilla on suuri merkitys. Olisi tosi hyvä, jos osa tarjoajista keskittyisi nimenomaan pienten kuntien tarpeisiin. Meillä on aivan erilaiset resurssit kuin suurilla kaupungeilla, joten sama ratkaisu toimii harvoin molemmille.”

Arto Holopainen: ”Olemme tunnistaneet kumppanuuden olennaiseksi osaksi toimintaamme, koska meillä ei ole rahkeita tehdä kaikkea itse. Käytämme aina valmiita ratkaisuja, jos niitä on tarjolla. Useimmat  ohjelmistot vaativat kuitenkin sovittelua ja säätämistä, jotta sopivat kunnan tarpeisiin. Olemme siksi lähteneet kehittämään Kuopio Living Lab -toimintamallia yhdessä yliopistollisen sairaalan ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena on tehdä kaupungista uusien innovaatioiden kehittämisalusta. Jos emme löydä selkeätä ratkaisua, pyrimme markkinavuoropuheluun yritysten kanssa. Näin toteutamme osaltamme innovatiivista hankintaa – valtion tavoitteenahan on, että kymmenen prosenttia kaikista julkisista hankinnoista toteutetaan innovatiivisesti kumppanuuksien kautta.” 

Lue myös: Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion ja Monetran toimitusjohtaja Päivi Pitkäsen mietteet digitalisaation vauhdista

Mikä merkitys digiratkaisuilla on ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? 

Tiina Heikka: ”Ilmastonmuutos pitää huomioida kaikessa kehittämisessä. Olemme esimerkiksi pohtineet, kuinka saisimme joukkoliikenteen ja muiden kuljetusmuotojen palvelut yhdelle alustalle.”

Arto Holopainen: ”Aina kun käynnistämme jonkin kehityshankkeen, peilaamme sen vaikutuksia strategiaamme, ilmastoon, ympäristöön, luontoon, ihmisiin ja alueen yrityksiin. Käytämme siinä valmista tarkastelumallia, joka antaa hyvät raamit ja toimii myös päätöksenteon apuna ja seurantapohjana.

Tietenkin meillä on myös talousarviossa sitovia resurssiviisauden tavoitteita, jotka kattavat esimerkiksi ilmastoasiat ja kiertotalouden. Digitalisaatio on sisällytetty kaikkeen toimintaan.” 

Uhkaako palvelujen digitalisoituminen suomalaisten yhdenvertaisuutta?

Arto Holopainen: ”Parhaimmillaan digitalisaatio parantaa kuntalaisten palveluja ja luo kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia kuntademokratiaankin. Ensisijaisena tavoitteena on oltava, että luodaan saavutettavia palveluja, jotka eivät ole aika- ja paikkariippuvaisia. Toki tarjolla täytyy myös olla paikan päällä toteutettavia palveluja silloin kuin niitä tarvitaan – kaikkea ei voi toteuttaa diginä.”

Tiina Heikka: ”Palvelut pitää aina suunnitella ihmislähtöisesti. Lapinjärvi on Suomen ensimmäinen ihmislähtöinen kunta. Se tarkoittaa, että tuotamme palveluja tarpeiden mukaan ja ihmiset otetaan mukaan sekä palveluiden suunnitteluun että tuottamiseen. Digitalisaatio on tukipalvelu, jolla edistämme ihmislähtöisiä kuntapalveluita. Nyt vasta näemme, kuinka jäykkää perinteinen ajattelu on ollut: kunnan asukas on aina ketjun viimeinen. Ensin tulee lainsäädäntö, hallintosäännöt, talousarviot, tilat, resurssit, valmistelut, päätökset ja muut, lopuksi vasta ihminen. 

Olemme myös mukana valtiovarainministeriön rahoittamassa Open Agenda -hankkeessa, jossa kehitetään digitaalisia kuntademokratian ratkaisuja. Hanketta koordinoi Iin kunta ja Lapinjärven lisäksi siinä ovat mukana Inari, Pietarsaari ja Tuusula. Mielestäni on tosi hyvä, että selvitämme yhdessä sitä, mitä kuntalaisemme erityisesti tarvitsevat. Se voi toki olla jotain mitä jo tiedämme – tai jotain ihan muuta, mitä emme ole itse edes huomanneet.” 

Lue myös: Tehokas kunta, tyytyväiset asukkaat ja pienenevä hiilijalanjälki – digiratkaisut ovat tie kestävään julkiseen asiointiin

Miltä kuntien digitalisoitumisen tulevaisuus mielestänne näyttää?

Arto Holopainen: ”Hyvältähän se näyttää, veikkaan että kymmenen vuoden päästä emme puhu enää digipalveluista vaan palveluista. Normaaliin palveluvalikkoon kuuluu silloin, että kanavia on erilaisia, osa on diginä ja osa tarjolla fyysisesti paikan päällä.”

Tiina Heikka: ”Suomessahan on tapana kehittää kerralla todella priimaa pitkien suunnittelukaavojen kautta ja siksi siihen menee vuosia aikaa. Itse toivoisin että ratkaisuja voisi ottaa nopeammin käyttöön kokeilumielessä. Niitä voisi testata esimerkiksi pienissä kunnissa ja siten rakentaa digitalisaatiota käytännön kokemuksiin pohjaten.” 


Tiina Heikka on toiminut Lapinjärven kunnanjohtajana vuodesta 2014. Hän on myös Suomen pienten kuntien verkoston puheenjohtaja. Verkostoon kuuluu noin 150 kuntaa. Noin 2 700 asukkaan Lapinjärven tavoitteena on olla ihmislähtöinen kunta sekä kehittää ihmislähtöisyyden konsepteja kaikkien kuntien tarpeisiin.

Arto Holopainen on toiminut Kuopion kaupungin innovaatiopäällikkönä vuodesta 2019 alkaen. Tehtävässään hän edistää kaupungin strategisten teemojen digitalisointia, kansainvälisyyttä ja kumppanuutta eri tasoilla. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus digitaalisen liiketoiminnan johtamisesta, kehityksestä ja muutostehtävistä.


Näkökulmia kuntien digitalisaatioon

#digikunnat -sarjassamme kuntien johtajat ja kunta-alan palveluntarjoajat pohtivat digitalisaation mahdollisuuksia, esteitä ja edistämistä. Kesäkuussa julkaisemme Kuntien digitalisaatio ja ilmastotavoitteet -tutkimuksemme tulokset. Tutkimukseen haastateltiin sataa kuntapäättäjää ympäri Suomen.

ilmoittaudu webinaariin

Jätä yhteydenottopyyntö

Haluatko vahvistaa asiakassuhdetta ja brändimielikuvaa ja viestiä asiakkaillesi ilmastopositiivisesti digipostilla? Kivrassa yrityksesi on asiakkaan arjessa aina läsnä. Jätä yhteydenottopyyntö niin palaamme asiaan!

Jaa

    tai