Onko olemassa palvelua, jota digitalisaatio ei paranna? Kuntaliiton Tommi Karttaavi ja Helsingin Mikko Rusama
Miltä Suomen kuntien ja kaupunkien digitalisaatiotilanne näyttää tällä hetkellä?
Tommi Karttaavi: ”Kunnista ei voi puhua yhtenä ryhmänä digitalisaation kannalta, vaan joukko on hyvin heterogeeninen. Suomen kuusi suurinta kaupunkia painivat omassa sarjassaan ja Helsinki on niiden joukossa resursseiltaan omaa luokkaansa. Helsinkiä voisi verrata resursseiltaan ja osaamiseltaan pikemminkin suurkaupunkeihin maailmalla kuin muihin Suomen kaupunkeihin.
Suurten kaupunkien ja pienten kuntien lähtökohdat ja haasteet ovat täysin erilaisia. Isoilla kaupungeilla on aivan erilaiset resurssit kehittää digitalisaatiota kuin pienillä kunnilla. Pienikin kunta voi olla edistyksellinen – varsinkin jos sillä on joku asiasta innostunut kehittäjä – mutta yleensä se pystyy panostamaan vain johonkin tiettyyn osa-alueeseen.”
Mikko Rusama: ”Digitalisaatio on maailmanlaajuinen megatrendi, joka muuttaa kaikkea toimintaa myös kaupungeissa ja kunnissa. Helsinki on pitkällä digitalisaatiossa ja jo nyt hyvin toimiva kaupunki. Kansainvälisesti vertailtuna voisi jopa sanoa, että olemme edelläkävijöitä: Helsinki sijoittuu erilaisissa älykaupunkirankingeissa aina korkealle yhdessä Singaporen kanssa. Ja kuitenkin olemme vasta raapaisseet digitalisaation mahdollisuuksia. Olemme ihan alussa, toimivuuden eteen pitää tehdä vielä paljon työtä.”
Millä keinoin digitalisaatio nousisi tärkeämpään rooliin kunnissa?
Mikko Rusama: ”Johtajien tulisi ymmärtää digitalisaation vaikutukset kunnan koko perustoimintaan. Tarvitaan uutta osaamista sekä rahaa tavoitteiden toteuttamiseen. Kaupungin ydintoiminnoista pitää löytyä ymmärrystä siitä, miten digitalisaatio auttaa kutakin toimialaa sen palvelutuotannossa.
Muutoksen ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kiinteää yhteistyötä ydintoimintojen palveluiden ja tietohallinnon välillä jokaisella organisaation tasolla. Digitalisaatiojohtaja tai tietohallinto ei voi yksin narulla työntää digitalisaatioajattelua, vaan tarvitaan laajaa yhteistyötä. Täytyy ymmärtää, että toteuttamalla palvelut uudella tavalla voi ennakoida asioita paremmin, lyhentää läpimenoaikaa, luoda parempia palveluja ja säästää merkittävästi aikaa. Paine muutokseen tulee ulkoa – kuntalaisilta ja alueen yrityksiltä – jotka vertaavat kaupungin tarjoamia palveluja internetin parhaisiin palveluihin. Sitä kautta vertailukohta on kova.”
Tommi Karttaavi: ”Mielestäni ei kannata puhua erikseen kuntien, vaan Suomen koko julkisen hallinnon digitalisaatiosta. Asiaa pitää katsoa kokonaisuutena – ei niin, että tässä on valtion osuus ja jokainen kunta toteuttakoon digitalisaationsa omin voimin. Tarvitsemme lisää yhteistyötä sekä kuntien välille että valtion ja kuntien välille.
Valtiolla on paljon kunnianhimoisia digihankkeita, mutta ongelmana on, että eri hallinnonalat tai virastot eivät koordinoi niitä juurikaan keskenään. Tuloksena on projekteja, jotka ovat osin päällekkäisiä. Valtion toimissa ei aina myöskään huomioida, millaisia vaikutuksia hankkeilla on kuntiin. Verohallinnon projekti saattaa asettaa kuntien tietojärjestelmille tiettyjä vaatimuksia ja toisaalta kunnan on toimitettava Valtiokonttorille taloustietoja jollakin toisella tavalla. Tällaiset vaatimukset aiheuttavat hankaluuksia koko julkiseen hallintoon, koska niitä ei tarkastella kokonaisuutena.
Valtiovarainministeriön koordinoimat digitalisaation edistämisen hankkeet lähtevät usein enemmän keppi- kuin porkkana-ajattelusta, tyyliin: pitäisikö säätää lakeja, joilla kunnat pakotetaan digitalisoimaan palvelujaan. Silloin ei ymmärretä, että kunnat eivät jätä hidastele laiskuuttaan tai tyhmyyttään vaan siksi, että niillä ei ole resursseja. Pitäisi käyttää enemmän porkkanaa ja ennen kaikkea pitäisi olla enemmän valtion ja kuntien yhteistä tekemistä digitalisaation edistämiseksi.”
Minkälaisia mahdollisuuksia ja riskejä digitalisaatio luo julkiseen hallintoon?
Mikko Rusama: ”Meillä Helsingissä on kantavana ajatuksena kehittää kaupunkia, joka ennakoi palvelujen tarvetta ihmisten ehdoilla. Olemme esimerkiksi kehittäneet palvelun, jonka avulla vanhemmat voivat hyväksyä lapselleen eskaripaikan tekstiviestillä. Tässä on tehty valtava muutos: ennen kesti noin kaksi kuukautta saada vahvistus esiopetuspaikasta, nyt se tapahtuu minuuteissa. Vanhempien ei tarvitse enää lähettää paperilomaketta tai sähköistä lomaketta, vaan he saavat ehdotuksen paikasta tekstarilla, jonka voi hyväksyä heti. Lähetimme tammikuussa 5 600 vanhemmalle tekstariehdotuksen esiopetuspaikasta ja lähes 90 prosenttia hyväksyi paikan mobiilisti.
Tällainen ennakoiva palvelu perustuu kaupungin hallussa olevan datan hyödyntämiseen. Vastaavia palveluja olemme kehittämässä myös muualle. Se ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista, koska asiaan liittyy monia eettisiä ja laillisiakin kysymyksiä siitä, mitä tietoa kaupunki saa hyödyntää. Esimerkiksi terveydenhuollon puolella pohditaan, millä perusteilla voisi kutsua ihmisiä hoitoon proaktiivisesti. Nykyään ihmistä ei kohdella samalla tavalla digitaalisessa ja fyysisessä elämässä. Jos kaadut kaupungilla maahan, ohikulkijat soittavat luultavasti ambulanssin ja pääset hoitoon. Mutta jos terveysdatasi perusteella sinulla havaitaan korkea riski saada aivoinfarkti, voiko terveydenhuolto tietosuojalakeja rikkomatta ottaa sinuun yhteyttä ennen kuin todella saat sen? Ja toisaalta: jos terveydenhuolto ei toimi ennakoivasti, syyllistyykö se silloin heitteillejättöön?
Haluamme edistää ennakoivia palveluja ja hyödyntää dataa ihmislähtöisesti ja läpinäkyvästi, kaupunkilaisten hyväksi – eli toisella tavalla kuin moni somejätti, joka suorastaan väärinkäyttää meidän dataamme. Haluamme mahdollistaa sen, että kaupunkilaiset voivat paremmin vaikuttaa oman datansa käyttöön.”
Tommi Karttaavi: ”Digitalisaatiokehitys tuo valtavia mahdollisuuksia ja on jo muuttanut paljon maailmaamme. Kuinka paljon enemmän asioiden hoitoon menisikään aikaa, jos toimisimme edelleen vain kynän ja paperin varassa! Olen kehitysoptimisti: parempaan suuntaan mennään, mutta teknologiset kehitysaskeleet kannattaa ottaa harkiten.
Esimerkki Ruotsista muistuttaa, ettei aina kannata edetä teknologia edellä, vaan pohtia vaikutuksia etukäteen. Sikäläisessä koulussa tehtiin tekoälykokeilu, jossa seurattiin oppilaiden paikallaoloa kasvontunnistuksella. Kun oppilaat tulivat luokkaan, kamera kuvasi ja tunnisti heidät ja merkitsi paikallaoleviksi. Jos he poistuivat luokasta kesken tunnin, myös se kirjattiin. Lopputulos oli ankea: koulu oli Ruotsin ensimmäinen GDPR-sakot saanut viranomainen.
Teknologiahuumassa unohtuu helposti, että asiaan voi liittyä myös eettisiä kysymyksiä. Tekoälyn käyttöönotossa on ihan ratkaisevan tärkeää, että ei oteta heti käyttöön kaikkea, mikä on mahdollista. Ongelmat ja riskit voivat tulla esiin vasta pidemmän ajan kuluessa, niitä pitää pystyä ennakoimaan.”
Uhkaako palveluiden digitalisoituminen suomalaisten yhdenvertaisuutta?
Mikko Rusama: ”Digitalisaatio on osaltaan tasa-arvokysymys. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää digitaalisia palveluja, saamasi palvelutaso on tosi surkea, sillä palvelut ovat kalliita ja huonosti saatavilla. Jopa kyky osallistua demokraattiseen keskusteluun järkkyy, jos et ole digikanavissa. Olisikin tärkeää, että mahdollisimman moni oppii käyttämään digitaalisia palveluja. Siksi panostamme Helsingin kaupungilla paljon digitukipalvelujen tarjoamiseen yhdessä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.”
Tommi Karttaavi: ”Digitalisoituminen voi parantaa palveluita, kun sitä verrataan perinteiseen tiskiasiointiin, mutta moni tarpeellinen digipalvelu on vielä toteuttamatta. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on pinta-alaltaan kaikkein suurimmat kunnat, mutta niiden väestötiheys on maan pienin. Se tarkoittaa, että asiointimatkat saattavat olla järjettömän pitkiä. Juuri siellä digipalveluista olisi erittäin paljon iloa, mutta yksittäinen kunta on liian pieni kehittämään niitä. Olen keskustellut Digi- ja viestintäviraston kanssa usein, voisiko se lähteä kehittämään sähköisiä asiointipalveluita kuntien kanssa. Se ei ole kuitenkaan DVV:n tehtävä, vaan siihen tarvittaisiin tehtävänanto valtiovarainministeriöltä.”
Mikko Rusama: ”Digitalisaatio tarkoittaa ennen kaikkea toiminnan muutosta. Meille se ei ole mikään itsetarkoitus sinänsä, vaan keino tulla maailman toimivimmaksi kaupungiksi. On myös alueita, joissa digitaalinen palvelu ei koskaan korvaa ihmistä. Pidän aika mahdottomana esimerkiksi sitä, että koulun ekaluokkalaiset laitettaisiin itseopiskelumateriaalien varaan ilman opettajaa.
Korona-aikana olemme nähneet, että Helsingin kaupungilla oli jo hyvät valmiudet siirtyä etäopetukseen ja hoitaa se auttavasti, kun käytössä oli Google Classroomit, Teamsit ja Meetit. Samalla nähtiin kuitenkin selvästi, että etäopetus aiheuttaa myös eriytymiskehitystä ja segregaatiota. Kaikilla perheillä ei ole samanlaisia valmiuksia ja mahdollisuuksia tukea lapsia etäopetuksessa. Etäopiskelu vaatii paljon enemmän lapsiltakin ja osalle se sopii paremmin kuin toisille.”
Miltä kuntien digitalisoitumisen tulevaisuus mielestäsi näyttää?
Tommi Karttaavi: ”Olen ollut alalla niin kauan, että voin sanoa, että mikään ei muutu viidessä vuodessa kovin paljon. Tietojenkäsittelytieteessä tunnetaan Amaran laki, jonka mukaan meillä ihmisillä on taipumus yliarvioida teknologian muutoksia lyhyellä aikavälillä ja aliarvioida niitä pitkällä aikavälillä. Odotamme, että muutamassa vuodessa tapahtuu hirveästi, meillä on lentävät autot ja kaupungit kuussa ja petymme, kun näin ei tapahtunutkaan. Sitten taas pidemmällä aikavälillä olemme aika lailla puulla päähän lyötyjä. Jos näkisimme nyt, minkälaista on 20 vuoden päästä, se voisi näyttää silmissämme ihan taikuudelta!”
Mikko Rusama: ”Tulevaisuudessa Helsingin kaupunki on automatisoinut paljon prosessejaan ja tarjoaa entistä enemmän itsepalvelua ja ennakoivia palveluja. Aina ei tarvitse lähestyä kaupunkia, vaan kaupunki tulee myös ihmisen luokse. Pystymme paremmin kytkeytymään ihmisten eri elämäntilanteisiin ja tarjoamaan oikea-aikaista ja henkilökohtaista palvelua. Digitalisaatio on läsnä kaikkialla eikä enää erillinen juttu. Ei ole enää palvelua, jossa ei olisi mukana ainakin jokin digitaalinen elementti. Olemme siis ison muutoksen äärellä koko kuntasektorilla.”
Mikko Rusama on toiminut Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtajana vuodesta 2018 alkaen. Hänen työnään on osaltaan edistää Helsingin tavoitetta olla maailman toimivin ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki.
Tommi Karttaavi toimii Kuntaliiton strategiayksikössä tietoyhteiskunta-asioiden johtajana. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat tietoyhteiskunta-asioiden edunvalvonta ja neuvonta sekä kansainväliset ICT-asiat.
Näkökulmia kuntien digitalisaatioon
#digikunnat-sarjassamme kuntien johtajat ja kunta-alan palveluntarjoajat pohtivat digitalisaation mahdollisuuksia, esteitä ja edistämistä. Kesäkuussa julkaisemme Kuntien digitalisaatio ja ilmastotavoitteet -tutkimuksemme tulokset. Tutkimukseen on haastateltu sataa kuntajohtajaa ympäri Suomen.
