Kuntalaiset vaativat julkisia digipalveluita. Seinäjoen Jaakko Kiiskilä ja Ropo Capitalin Ilkka Sammelvuo
Miltä Suomen kuntien ja kaupunkien digitalisaatiotilanne näyttää tällä hetkellä?
Jaakko Kiiskilä: ”Tilanne ei näytä kovin hyvältä tällä hetkellä, työtä on vielä paljon jäljellä. Digitalisaation pitää mielestäni sisältyä toimintatapoihimme – emme tarvitse niinkään uusia järjestelmiä, vaan uutta ajattelua. Voisimme digitalisoida kuntien toimintaa paljon enemmän jo nykyisilläkin järjestelmillä: meillä on jo älypuhelimet ja Zoomit ja Teamsit ja monet muut järjestelmät. Kun käytämme niitä aktiivisesti ja mielikuvituksella, pääsemme digitalisaatioasteessa pitkälle jo nyt.”
Ilkka Sammelvuo: ”Digitalisaatiokehitys on mennyt oikeaan suuntaan: monia palveluita on jo tarjolla sähköisesti. Esimerkiksi rakentamisen Lupapiste on hieno palvelu. Voin vastaanottaa myös monet laskut sekä hoitaa päivähoitoon ja kouluun liittyviä asioita sähköisesti. Toisaalta kuntien monet dokumentit kulkevat kyllä valitettavan usein edelleen paperilla. Siinä riittää vielä paljon tehtävää.”
Millä keinoin digitalisaatio nousisi tärkeämpään rooliin kuntien päätöksenteossa ja prioriteeteissa?
Ilkka Sammelvuo: ”Uskon, että tahtoa kuntien palvelujen digitalisointiin löytyy paljonkin. Koska digitalisaatio on niin iso kokonaisuus, se kannattaa pilkkoa osiin ja pistää ne tärkeysjärjestykseen. Hyvä päätöksenteko ja projektijohtaminen auttavat palveluiden kehittämisessä. Koko ajan on hyvä pitää mielessä loppuasiakas: kuinka kuntalainen saa suurimman hyödyn.”
Jaakko Kiiskilä: ”Suurin muutos tulee tapahtumaan kuntien ajatusmaailmassa ja toimintatavoissa. Meitä vaivaa usein virheiden välttäminen ja mukavuusalueella pysyminen, mutta kannattaa mieluummin palkita yrittämisestä kuin rangaista erehtymisestä. Digitalisaatiota ei kannata myöskään tehdä pelkästään tehostamisen nimissä. Ajattelumme ja toimintatapojemme uudistaminen voi tehdä työstä myös mielenkiintoisempaa.
Digitalisaatioon hankittavat järjestelmät ovat usein monumentaalisia ja kalliita, koska niillä yritetään ratkaista koko ongelma – syödä elefantti kerralla. Järkevämpää on edetä pienemmissä paloissa ja ottaa pikkuhiljaa erilaisia sähköisiä palveluita käyttöön.”
Mikä merkitys ulkopuolisilla palveluntarjoajilla on kuntien digitalisoitumisessa?
Jaakko Kiiskilä: ”Totta kai palveluiden tarjoajilla on parhaimmillaan valtava merkitys. Saamme ison buustin muutokseen, kun joku tarjoaa keinot ja opit etenemiseen. Käytämme Seinäjoella jo nyt monia eri palveluntarjoajia. Erityisen ylpeä olen siitä, että olemme ottaneet onnistuneesti käyttöön erilaisia osallistamisen välineitä, joiden avulla voimme helposti kysellä kuulumisia ja palautteita kuntalaisilta. Saimme näin esimerkiksi kaupunkikeskustan kehittämiseen tuhansia kommentteja. Tällaisista suorista palautteista saa merkittävää tukea ja taustatietoa päätöksentekoon. Toki ulkopuolisten palveluntarjoajien käyttö on myös oma taitolajinsa. Minunkin uralleni mahtuu myös projekteja, joissa on tehty hienoja juttuja, mutta niitä ei kuitenkaan ole lopulta otettu käyttöön.”
Ilkka Sammelvuo: ”Ulkopuolisten palveluntarjoajien rooli on merkittävä, koska kuntien päätehtävä ei ole digitaalisten palveluiden kehittäminen. Kuntien tehtävä on tuottaa hyviä palveluita kuntalaisille ja etsiä parhaat tavat niiden tuottamiseen. On tärkeää valita kuhunkin tehtävään juuri oikea kumppani, jonka motivaationa on kehittää omia palveluitaan jatkuvasti paremmiksi.
Digitalisaatiota voi nopeuttaa valitsemalla kehityskohteiksi ne kokonaisuudet, jotka voi saada maaliin. Yleensä liian suuriksi paisuvilla hankkeilla on vaarana viivästyä ja kustannukset karkaavat helposti käsistä. Siksi on tärkeää valita sopivan kokoisia kehityskohteita.”
Mikä merkitys digiratkaisuilla on ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa?
Ilkka Sammelvuo: ”Ilmastonmuutosta ei ratkaista yhdellä isolla teolla, vaan monilla pienillä. Meidän kaikkien on tehtävä siinä oma osamme. Digipalveluratkaisujen kehittämisellä on tärkeä rooli tässä kokonaisuudessa.”
Jaakko Kiiskilä: ”Paperiton toimisto on oma henkilökohtainen tavoitteeni: en pidä siitä, että tietoa jaetaan edelleen paljon paperilla. Jokaisen kannattaisi kokeilla, kuinka hyvin pärjää ilman paperia. Toisaalta paljon isompi merkitys ilmastonmuutokseen ja Seinäjoen oman hiilineutraaliustavoitteen kannalta on tulevilla tuotantoratkaisuilla tytäryhtiössämme Seinäjoen Energiassa. Meillä on myös valtavat massat erilaisia rakennuksia ja kiinteistöjä, ja niihin liittyvät energiansäästöratkaisut ovat merkittäviä.”
Uhkaako palveluiden digitalisoituminen suomalaisten yhdenvertaisuutta?
Jaakko Kiiskilä: ”Aiheuttiko lukutaidon yleistyminen aikanaan eriarvoisuutta kansan keskuudessa? Kyllähän silloin varmaan jäivät vähän heikommalle ne, jotka eivät osanneet lukea – ja ne jotka osasivat, etenivät helpommin. Digitalisaatiokin voi eriarvoistaa ylimenokauden ajan, mutta kyllä meidän on silti pakko edetä. Kouluissa ja muuallakin on harjoiteltava digitalisaatiota ja medialukutaitoa. Elämme tässä ajassa ja menemme tulevaisuutta kohti.”
Ilkka Sammelvuo: ”Uskon, että digitalisaatio pikemminkin parantaa yhdenvertaisuutta ja palveluihin pääsyä. Kun digipalveluista tehdään helposti käytettäviä, ne tulevat lähemmäksi kuntalaisia. Suomi on laaja maa, emmekä ole eri puolilla maata nytkään kovin yhdenvertaisessa asemassa. Yliopistosairaalakaupungissa saa luultavasti parempia terveyspalveluita kuin paikassa, josta on satoja kilometrejä lähimpään terveyskeskukseen. Digitalisaation mahdollistamana monet terveyspalvelut voi tuoda myös syrjäseuduille.
Toisaalta pitää pohtia konkreettisesti, mitä digitalisaatio tarkoittaa ja kenelle sitä tehdään. Asiakkaiden eli kuntalaisten pitää olla keskiössä. Tietenkin myös hallinnon digitalisaatio on tärkeää, mutta sielläkin on ajateltava loppuasiakasta.”
Miltä kuntien digitalisoitumisen tulevaisuus mielestänne näyttää?
Jaakko Kiiskilä: ”Digitalisaatio on monella tavalla jo nyt arkipäivää, joten tietenkin se on yhä normaalimpaa kymmenen vuoden päästä. Kehitymme koko ajan luonnollista polkua pitkin. Vuosi vuodelta uudet sukupolvet ovat yhä enemmän diginatiiveja eivätkä edes tiedä, miten jokin palvelu on järjestetty ennen. Kehitys lähtee liikkeelle yksilötasolta, mutta tarvitsemme tietenkin myös laajempia ratkaisuja sekä ulkopuolisia palveluntarjoajia.”
Ilkka Sammelvuo: ”Palvelut tulevat digitalisaation myötä yhä lähemmäksi asiakasta. Ne ovat myös saatavilla helpommin ja kellonajasta riippumatta. Tässä tulee käymään samalla tavalla kuin pankkiasioinnissa: nykyisin on tavallisempaa käyttää kännykän pankkisovellusta kuin asioida pankkikonttorissa. Kyse ei siis ole enää siitä, tarjotaanko julkisia digipalveluita, vaan siitä, että me kuntalaiset vaadimme niitä.”
Jaakko Kiiskilä on toiminut Seinäjoen kaupunginjohtajana vuodesta 2020. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Laukaan kunnanjohtajana. Seinäjoki on jatkuvasti kasvava Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, jossa on noin 65 000 asukasta.
Ilkka Sammelvuo on toiminut Ropo Capital Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2020 ja sitä ennen konsernin teknologiajohtajana. Ropo Capital on Suomessa johtava laskun elinkaaripalveluiden tarjoaja, joka toimii myös muissa Pohjoismaissa.
Näkökulmia kuntien digitalisaatioon -sarjassamme kuntien johtajat ja kunta-alan palveluntarjoajat pohtivat digitalisaation mahdollisuuksia, esteitä ja edistämistä. Kesäkuussa julkaisemme Kuntien digitalisaatio ja ilmastotavoitteet -tutkimuksemme tulokset. Tutkimukseen haastateltiin sataa kuntapäättäjää ympäri Suomen.
