Digitalisaatio on Suomen kunnille valtava mahdollisuus. Lahden Pekka Timonen ja CGI:n Sami Sulkko
Miltä Suomen kuntien ja kaupunkien digitalisaatiotilanne tällä hetkellä näyttää?
Sami Sulkko: ”Kuntakenttä on tässäkin asiassa hyvin eriytynyt. Jollekin kunnalle pilvipohjaisiin järjestelmiin siirtyminen on iso digiloikka. Toisessa päässä jatkumoa ovat puolestaan kansainvälistä kilpailukykyä tavoittelevat kaupungit, jotka panostavat vahvasti digitalisaatioon ja smart city -kehitykseen. Suurten kaupunkien digiohjelmat kestävät kansainvälisen vertailun. Digitalisoitumisen avulla kunnat voisivat käyttää potentiaaliaan valtavan paljon paremmin – nyt suoraa tuottavuushyötyä jää saavuttamatta. Digiasiat eivät ole kuntien toiminnan keskiössä, ja se aiheuttaa valtavaa tehottomuutta.”
Pekka Timonen: ”Historia on meille rasite. Esimerkiksi Virossa digitalisoituminen on voitu aloittaa melko puhtaalta pöydältä, mutta suomalaiskunnissa on käytössä paljon eri-ikäisiä ja keskenään hyvin erilaisia järjestelmiä. Terveydenhuollon järjestelmät ovat varsinainen sekametelisoppa. Muutosta hidastaa ymmärryksen puute. On vaikea tunnistaa mitä olisi viisainta tehdä ja missä järjestyksessä. Samaan aikaan pitäisi nähdä digitalisaation mahdollisuudet: mitä kaikkea pystymme saavuttamaan digitalisaation kautta? Poliittisessa päätöksenteossa muutoksen läpivienti on hidasta, varsinkin kun päättäjien keski-ikä on korkea – digitaalinen maailma ei ole päättäjien omaa todellisuutta. On vaikeaa saada kaupunginhallitukset ja -valtuustot päättämään asioista, joista ne eivät ymmärrä riittävästi.
Digitalisaatiosta puhuttaessa myös turvallisuusnäkökulma on tärkeä. Julkisena toimijana me palvelemme kansalaisia, ja heidän on pystyttävä luottamaan siihen, että järjestelmät ovat toimivia eikä niihin luovutettuja tietoja karkaa vääriin käsiin. Lahti on ollut kahdesti ison kyberhyökkäyksen kohteena. Kyberturvallisuus on nyt meillä hoidettu kuntoon, mutta kantapään kautta.”
Millä keinoin digitalisaatio nousisi tärkeämpään rooliin kuntien päätöksenteossa ja prioriteeteissa?
Pekka Timonen: ”Kyllähän kunnat muuttuvat, kun siihen on kannustimia. Valtion kannustus voisi tässä asiassa olla vahvempaa: saat rahaa, kun edistät digitalisaatiota. Rahallinen kannustin on se perinteinen malli, jolla kuntien ja valtion suhde toimii. Lainsäädäntö on hitaampi tapa, mutta sitäkin tarvitaan.
Lisäksi tarvitaan paljon enemmän yhteistyötä. Digitaalisissa palveluissa kuntarajat eivät merkitse mitään. On hämmentävää, että jokainen kunta edelleen vääntää itsekseen.”
Sami Sulkko: ”Digitalisaation nopeuttamiseen on kolme keskeistä reittiä. Ensimmäinen on ohjaus valtionosuusjärjestelmän avulla. Kunnan pitää hyötyä, jos se nostaa digitalisoitumisastettaan – ja kärsiä, jos ei sitä tee. Valtionosuusjärjestelmä on nykyisellään tasausmekanismi, mutta se voisi olla myös ohjausmekanismi. Samalla tavalla se voisi ohjata hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Toisen keino on kuntien ja yksityisten kumppanien sitoutuminen pitkäaikaiseen strategiseen yhteistyöhön. Sillä päästäisiin leijonanaskel eteenpäin. Kolmas vauhdittaja on se väistämätön kehitys, että paine vähähiilisyyteen, resurssiviisauteen ja kiertotalouteen kasvaa niin kovaksi, ettei siihen voi vastata muuten kuin digitalisaation avulla.”
Mikä merkitys ulkopuolisilla palveluntarjoajilla on kuntien digitalisoitumisessa?
Pekka Timonen: ”Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on hyvä esimerkki siitä, että digiosaamista voidaan hankkia monin eri tavoin, myös ottamalla yksityisen yrityksen digikehittämisen palvelut saman tien kunnalliseen käyttöön. Kuntalaiset ja asiakkaat edellyttävät nykyään digitaalisia palveluja ja se on meille iso haaste.
Kunnat ovat lopen kyllästyneitä räätälöityihin järjestelmiin, jotka eivät toimi. Kokemukset järjestelmien kehittämisestä vain jonkun kunnan tai kuntien tarpeisiin ovat huonoja: ratkaisut ovat kalliita ja toimimattomia. Kuntia on vuosien mittaan rahastettu aika lailla eikä se vetele pitkän päälle. Lahdessa olemmekin päätyneet siihen, että ostamme vain valmiita ratkaisuja, joita voi tarvittaessa vähän räätälöidä. Kuntien taloustilanteet kiristyvät ja tulemme olemaan tiukkoja hankinnoissa. Onnistuneet esimerkit ja valmiit ratkaisut ovat erittäin arvokkaita. Mitä helpompi, sen parempi.”
Sami Sulkko: ”Kun palvelujen tuotantoa ja prosesseja tuodaan digiaikaan, niin löytyy myös osa-alueita, joilla kaupungin ei ole järkeä tuottaa toimintaa itse, sillä yksityinen tuottaa saman palvelun digitaalisesti monin verroin tehokkaammin. Kyse on siitä, kuka tekee asioita tehokkaimmin. Itse näen, että verovarojen järkevä käyttäminen ja vaikuttavuus on tärkeintä. Joskus markkinoilta ei kuitenkaan löydy valmista ratkaisua, ja silloin kuntien on itse kehitettävää omaa toimintaansa.”
Mikä merkitys digiratkaisuilla on ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa?
Sami Sulkko: ”Digiasioilla ja ympäristöasioilla on täysin suora yhteys. Resurssien viisas käyttö, energiansäästö ja digitalisaatio käyvät käsi kädessä. Kyse on puhtaasta win–win-asetelmasta.”
Pekka Timonen: ”Lahti on ilmastotyössä edelläkävijä, ei vain puheiden vaan myös tulosten tasolla. Ilman digitalisaatiota kestävä kaupunki ei ole mahdollinen. Kestävän kaupungin rakentaminen ja digitalisaation kehittäminen tulevat rinnakkain. Kestävään kehitykseen tarvitaan tietoa, dataa ja sen käsittelyä sekä reaaliaikaista informaatiota.”
Uhkaako palveluiden digitalisoituminen suomalaisten yhdenvertaisuutta?
Pekka Timonen: ”Palvelujen sähköistämistä vastustetaan joskus siksi, että ne eivät ole kaikille saavutettavia. Esimerkiksi kaikki ikäihmiset eivät osaa tai pysty käyttämään digitaalisia palveluja. Ne ovat kuitenkin kaikkein saavutettavimpia palveluja. Niitä ei pidä jättää ottamatta käyttöön siksi, että ne eivät sovi sellaisenaan jollekin ryhmälle. Keksitään erillisratkaisut niille kohderyhmille, joille massaratkaisu ei toimi, eikä jätetä koko uudistusta tekemättä tai räätälöidä järjestelmää loputtomiin! Se on tasa-arvoisinta, halvinta, helpointa ja tuottaa parhaan palvelukokemuksen.”
Sami Sulkko: ”Digitalisaation vaikutuksesta ihmisten asukaskokemus omasta kunnastaan paranee. Vasteajat ja tehokkuus paranevat, mikä lisää asumistyytyväisyyttä. Isommissa kaupungeissa smart city lisää yhteisöllisyyttä, vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä – myös kansainvälisten osaajien houkuttelemisessa.”
Miltä kuntien digitalisoitumisen tulevaisuus mielestänne näyttää?
Sami Sulkko: ”Suomen kuntatalouden tilanne on niin vaikea, että digitalisaatio pitää valjastaa tuottavuuden parantamiseen ja prosessien tehostamiseen. Näin vapautetaan resursseja niihin palveluihin, joissa tarve vääjäämättä kasvaa väestön ikääntyessä. Erityisesti kannattaa automatisoida isojen volyymien toimintoja, joissa vaikutukset kertaantuvat. Säästöpotentiaali on valtava.
Jos kunnissa ei tehdä rohkeita digitalisaatiopäätöksiä, kohtaamme kestämättömiä veronkorotuspaineita. Uudistuminen on ainoa ratkaisu. Soteuudistus asettaa meidät niin koviin talouspaineisiin, että se väistämättä vauhdittaa digitalisoitumista. Tilanteen hallitseminen ei onnistu pelkillä leikkauslistoilla.”
Pekka Timonen: ”Ainakin me Lahdessa pyrimme digitalisoimaan kaikki mahdolliset palvelut ja hyödynnämme tekoälyä ja automatisoituja prosesseja kaupungin palveluprosessien järjestämisessä. Toki iso osa kuntien ja kaupunkien palveluista on ihmispalvelua. Ei opettajaa muuteta robotiksi eikä katujen aurausta voi digitalisoida. Vaikka drone lentelisi katujen yllä, niin itse operaatio tapahtuu jatkossakin fyysisesti paikan päällä.
Kaupunkien palvelurajapinta on kuitenkin digitaalinen, eli kansalaisten ja kaupungin vuorovaikutus tapahtuu digitaalisilla välineillä ja palvelujen järjestämisessä hyödynnetään laajasti digitalisaatiota. Sen myötä osa palveluista muuttuu hyvin toisenlaisiksi.”
Pekka Timonen on Lahden kaupunginjohtaja. Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. Aiemmin Timonen on työskennellyt muun muassa valtioneuvoston kansliassa Suomi 100
-hankkeen johdossa.
Sami Sulkko on kaupunki- ja kuntatoimialan palveluista ja liiketoiminnasta vastaava johtaja IT- ja liiketoimintakonsultoinnin palveluyhtiössä CGI:ssä. Aiemmin hän on työskennellyt Riihimäen ja Forssan kaupunginjohtajana sekä Punkaharjun ja Sulkavan kunnanjohtajana.
Näkökulmia kuntien digitalisaatioon
#digikunnat -sarjassamme kuntien johtajat ja kunta-alan palveluntarjoajat pohtivat digitalisaation mahdollisuuksia, esteitä ja edistämistä. Kesäkuussa julkaisemme Kuntien digitalisaatio ja ilmastotavoitteet -tutkimuksemme tulokset. Tutkimukseen haastateltiin sataa kuntapäättäjää ympäri Suomen.
