Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2024 talousarvioesityksen – esityksen mukaisesti osana digitaalista ensisijaisuuslakia selvitetään kustannustehokas tapa lähettää viranomaisposti myös yksityisiin digipostipalveluihin
Hyvinvoivan digitaalisesti kyvykkään Suomen rakentamiseen liittyy keskeisimpinä toimenpiteinä vuoden 2024 aikana hallitusohjelman mukaisesti muun muassa digitaalisen viranomaisasioinnin ensisijaisuuden edistäminen. Valtionvarainministeriö julkaisi verkkosivuillaan 4.10. yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmän kokouksen linjauksesta erillisen tiedotteen, jossa linjattiin, että Suomessa ryhdytään valmistelemaan siirtymistä ensisijaisesti digitaaliseen viranomaisviestintään. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa viranomaiset lähettävät esimerkiksi asiakaskirjeensä ainoastaan heille, joille digitaalinen asiointi on ylipäätänsä mahdollista. Tästä tehdään lakimuutoksella velvoittavaa niille, jotka pystyvät asioimaan digitaalisesti, mutta digitaalisesta viranomaisviestinnästä voi hakea poikkeusta perustellusta syystä.
Talousarvioesitys tarkentaa ministerityöryhmän linjausta: hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana, ja lainsäädäntömuutoksilla digitaalisesta viranomaisviestinnästä tehdään ensisijainen viranomaisviestinnän kanava. Toisen puolesta asiointia helpotetaan ja selvitetään kustannustehokasta tapaa lähettää viranomaisposti yksityisiin digipostipalveluihin. (Lähde: Valtion talousarvioesitys 2024, Yleisperustelut: 8.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen)
Digitaalisten palveluiden ensisijaisuudella edesautetaan hallitusohjelman mukaisten tuottavuustavoitteiden saavuttamista julkisessa hallinnossa. Hallituksen käynnistämä valtionhallinnon tuottavuusohjelma tavoittelee n. 240 miljoonan euron säästöä vuoden 2027 tasolla (lähde: Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024–2027). Digitaalisella ensisijaisuudella on iso rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Toimivalla digiposti-infrastruktuurilla lähettäjät ja kuluttajat kohtaavat toisensa luontevasti osana arjen muuta asiointia ja dokumenttien hallintaa. Onnistunut esimerkki valtion, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä digitaalisen posti-infrastruktuurin rakentamisessa löytyy Ruotsista. Ruotsissa tänä päivänä kaiken kaikkiaan 6 miljoonaa kansalaista 10 miljoonasta vastaanottaa sekä julkisen että yksityisen sektorin postinsa digipostina, mikä tuottaa yhteiskunnalle yli 100 miljoonan euron säästöt vuosittain. Näistä 6 miljoonasta kansalaisesta 5,7 miljoonaa henkilöä käyttää arjen digitaalisen postin vastaanottamiseen ja käsittelyyn Kivraa. Digipostin säästövaikutuksista yhteiskunnalle on julkaistu artikkeli aiemmin tänä vuonna verkkosivuillamme.
Suomessa väestö ikääntyy ja perheiden monimuotoisuus lisääntyy samalla kuin digitaalisen asioinnin tarve yhteiskunnassamme kasvaa. Digitaalisten postipalveluiden tulee myös mahdollistaa postin helppo käsittely yhdessä lähimmäisten kanssa ja heidän puolestaan. Kivrassa olemme ottaneet saavutettavuuden ja digitaalisen yhteiskäytettävyyden seikat huomioon jo palvelun ensimetreillä Ruotsissa vuonna 2010. Kivran digipostipalvelussa kuluttaja voi itse hallinnoida kenellä on oikeus nähdä ja käsitellä palveluun saapunutta digipostia. Kuluttaja voi yhtä helposti myös poistaa toiselle henkilölle antamansa luvan.
Toimiva digiposti vaikuttaa yhteiskuntaamme ja sen asukkaisiin positiivisesti sekä kustannussäästöin, ympäristövaikutuksin että sujuvoittamalla kuluttajien arkea. Digiposti kokoaa nykyisin pirstaloituneen dokumenttien vastaanottamisen ja hallinnan samaan paikkaan ja samalla mahdollistaa huolenpidon perheistä ja ikääntyvästä väestöstämme.
Me Kivrassa seuraamme ja tuemme digitaalisen ensisijaisuuslain etenemistä Suomessa ja kannustamme yksityisen ja julkisen sektorin avoimeen yhteistyöhön saavuttaaksemme Suomelle ja sen asukkaille parhaan lopputuleman.
